Koronalla on tutkitusti ollut vaikutuksia kuluttajien ja työntekijöiden käyttäytymiseen ja uutisista löytyy tuhansia tarinoita miten yritykset ovat muuttaneet toimintatapojaan. Entäpä Teidän yrityksenne, oletteko hyödyntäneet koronan tuoman tilaisuuden tarkastella omia toimintojanne kriittisesti ja vieneet parhaat palat vakituisiksi käytännöiksi? Tai oletteko ehtineet pysähtyä miettimään, miten hyödynnätte koronan tuomat muutokset asiakaskäyttäytymisessä tai sidosryhmäkäyttäytymisessä? Jos vastaat, että miten tässä muka on ehtinyt, niin henkäise hetkeksi ja lue loppuun.
Kriisien hyödyntäminen arvioinnin ja toiminnan muokkaamisen keinoin on tietoista toimintaa, jonka ääreen kannattaa pysähtyä.
Toimintatapojen muutoksia on toteutettu useissa yrityksissä koronan seurauksena. Menestyvät yritykset kykenevät muutoksen keskellä pysähtymään ja tarkastelemaan tehtyjä toimintatapojen muutoksia. Yhteiselle, henkilöstöä osallistavalle, uusien toimintatapojen arvioinnille raivataan aikaa kiireisiin kalentereihin. Henkilöstön mukaan ottaminen tuo mukaan uusia näkökulmia, joita yrittäjä, johtaja tai johtotiimi ei yksin pysty tuottamaan. Myös henkilöstön ymmärrys lisääntyy ja uusien toimintatapojen hyväksyminen on helpompaa, kun on mahdollista kuulla monitahoisia ajatuksia käsiteltävästä asiasta.
Koronan aikana toteutettujen muutosten arvioinnissa voi hyödyntää arviointityökalua, joita on löydettävissä useita. Arviointityökalujen parasta antia on se, että ne antavat strukturoidun kehikon, mutta samaan aikaan lempeästi pakottavat ajattelemaan useita näkökulmia, eikä vain sitä, johon ensimmäisenä inhimillisesti jumitutaan. Arvioinnin johtopäätöksenä tulisi tuottaa yhteinen käsitys siitä, onko muutoksen seurauksena toteutettua toimintatapaa vielä muokattava, jatketaanko sen käyttöä sellaisenaan vai onko siitä luovuttava kokonaan.
Matkataanko menneisyyteen vai palataanko tulevaisuuteen?
Tutkimuksista tiedetään jo tässä vaiheessa, että suurin osa kuluttajista, asiakkaista ja työntekijöistä ei halua palata vanhoihin rutiineihin ja menneisyyteen, joten myös yritysten on muututtava. Näin ollen toteutettujen muutosten lisäksi menestyvät yritykset suuntaavat katseen myös tulevaisuuteen.
Ennakointi ja tulevaisuuden pohtiminen on taito, jota voi harjoitella. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että jälleen raivataan kiireisiin kalentereihin tilaa aidolle dialogille ja yhteiselle pohdinnalle. Mitä kompleksisemmasta ja laajemmasta asiasta on kyse, sitä enemmän yrittäjä ja johtaja näkee vaivaa saadakseen mukaan koko henkilöstön asiantuntemuksen. Jokainen tarkastelee työtään, asiakkaitaan ja toimintaympäristöä omien kokemustensa näkökulmasta ja erilaiset näkökulmat tuottavat uutta, yhteistä ymmärrystä tulevasta. Olemassa olevan faktatiedon lisäksi on hyödyllistä etsiä arviointitietoa siitä, miten maailma makaa tulevaisuudessa. Esimerkiksi Sitra, Laurea ammattikorkeakoulu, Työterveyslaitos ja moni muu taho on tuottanut erilaisia skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Näiden skenaarioiden vaikutuksia tulisi jokaisen menestystä janoavan yrityksen miettiä suhteessa omaan toimintaan ja ennen kaikkea pohtia sitä, miten yritys voisi hyötyä joidenkin skenaarioiden toteutuessa.
Helposti mukaan oppimaan ennakointia
Kasvetaan yhdessä -hankkeessa tuemme PK-yrityksiä korona-kriisistä selviytymisessä. Hanke on ESR-rahoitteinen ja osallistuminen on maksutonta uusimaalaisille PK-yrityksille. Jos sinua ja yritystäsi kiinnostaa ennakoinnin taitojen harjoittelu, muutosten kriittinen arviointi tai vaikkapa uusien innovatiivisten liikeideoiden tuottaminen, ota yhteyttä! Hankkeessa toteutetaan yrityskohtaisesti 1-4 työpajaa ja niiden sisältö rakennetaan teidän tarpeidenne mukaisesti. Lue lisää ja hae mukaan: https://kasvetaanyhdessa.fi/
Maksuttomat webinaarimme liippaavat myös tämän blogin aiheita:
17.8.2021 Johda yrityksen muutosta
14.9.2021 Innovatiiviset ratkaisut liiketoiminnassa pandemia-aikana
5.10.2021 Ennakointi – mitkä asiat haastavat toimintaanne koronan jälkeen
2.11.2021 Palvelumuotoilun avulla pysyt asiakkaiden pulssilla
14.12.2021 Uusi normaali myös päätöksenteossa
Mielenkiintoisia linkkejä ja tutkimustietoa ennakoinnin tueksi
Sitra kertoo, että Iso-Britanniassa tehdyn kyselyn mukaan jopa 85% vastanneista ei halua palata täysin ”edelliseen normaaliin” vaan haluavat jatkaa oman arjen kehittämistä korona-eristyksen tuomien muutosten kanssa. Vain 9 prosenttia vastanneista haluaa, että kaikki palaa entiselleen kuten asiat olivat ennen koronaviruksen aiheuttamaa arjen muutosta. VTT puolestaan tutki suomalaisten korona-ajan elintapaa ja kulutuskäyttäytymistä. Esimerkiksi lisääntynyt etätyö, tiiviimpi yhdessäolo perheen kesken sekä terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen olivat asioita, joita ihmiset haluavat jatkaa myös pandemian jälkeen.
Sitra: Korona-ajan opit tulevaisuuteen
Hyvinvointia työstä 2030 – Suomalaisen työelämän uusi suunta